Syyskuussa aloitettiin koko maassa suuri jääkärivärväys. Jääkärivärväys oli salaista, vaarallista toimintaa. Rajanylitykset oli toteutettava erämaiden kautta salaa. Pohjois-Suomeen syntyi monihaarainen etappiverkosto.

Suurin osa lähtijöistä poistui maasta Kemin ja Tornion kautta. Muita etappiteitä johti Vaasasta ja Pohjois-Pohjanmaalta Ruotsin rannikolle. Värväystehtävissä liikkui myös Saksasta komennettuja jääkäreitä. Yhteensä jääkärikoulutuksen aloitti Saksassa 1895 miestä. Jääkäripataljoonasta tuli pienoiskuva Suomen kansasta.

Suurin ryhmä (yli 30 %) oli kotoisin maalaiskodeista. Työläiskotien pojat muodostivat toisen huomattavan suuren ryhmän (25 %). Ylioppilaita oli joukossa n. 13 %. Muut tulivat yhteiskunnan eri aloilta.

Saksaan sotilaskoulutukseen lähtö oli monessa suhteessa vaikea päätös nuorille miehille, sillä Venäjän kannalta katsoen jääkärit olivat maanpettureita. Heillä ei ollut paluuta entiseen. Päämäärä oli kaikille selvä, Suomen irrottaminen Venäjästä ja maamme itsenäisyys.