Lockstedter Lager oli ensimmäisen maailmansodan aikana eräs Saksan armeijan suurimmista koulutuskeskuksista, jossa koulutuksessa oli lähes 20000 miestä.

Lockstedtissa miehille annettiin aluksi alokaskoulutus. Pääpaino oli sisäpalveluksessa, sulkeisjärjestyksessä ja taistelukoulutuksen alkeissa.

Koulutusjakso päättyi tiukkaan kokeeseen. Jatkokoulutuksessa oli pääpaino ammunnoissa ja taistelukoulutuksessa. Aikaa myöten pidettiin komppanian, pataljoonan ja vahvennetun pataljoonan harjoituksia.

Kielikysymyksistä johtuen kouluttajina käytettiin myös suomalaisia. 5.9.1915 perustettiin joukkueenjohtajan , ryhmänjohtajanja vararyhmänjohtajan sotilasarvot. 6.12.1916 arvoasteikkoa laajennettiin perustamalla pääjoukkuejohtajan ja ylijoukkuejohtajan arvot.

Rintamapalvelus Saksan rintamalla

Taistelukokemuksen saamiseksi Jääkäripataljoona päätettiin siirtää Saksan itärintamalle keväällä 1916. Joukon pääosa asetettiin liikekannalle toukokuussa 1916 ja se lähti rintamalle 31.5. Sen nimeksi tuli Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27.

Jääkäripataljoona sijoitettiin ensin Riian eteläpuolelle Misse-joelle, missä se oli kesäkuusta elokuuhun ja sen jälkeen Riianlahden rannikkokaistalle. Joulukuussa 1916 pataljoona siirrettiin koulutettavaksi Libaun ( nyk. Liepaja) kaupunkiin.

Pataljoona sai kuitenkin pian käskyn lähteä torjumaan venäläisten voimakasta hyökkäystä Aa-joen talvitaisteluihin. Taistelussa suomalaisia kaatui 13 ja haavoittui 49 jääkäriä.

Maaliskuussa 1917 pataljoona siirrettiin takaisin Libaun kaupunkiin, jossa pataljoona joutui viipymään lähes vuoden. Tämä aika oli henkisesti ja fyysisesti rasittavaa. Ruoka ja majoitusolosuhteet olivat huonot. Epätietoisuus tulevaisuudesta ja Suomen tilanteesta kalvoi mieltä.