KASSAHUONEEN KOKOUS 20.11.1914
Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen elokuun alussa 1914 kiihdytti ylioppilasnuorison keskuudessa pohdiskelua Suomen mahdollisuuksista irrottautua Venäjästä voimakeinoin. Marraskuun 17. päivänä julkaistu venäläistämisohjelma antoi lopullisen sysäyksen ylioppilaille aseellisen koulutuksen hankkimiseksi, josta jääkäriliike sai alkunsa.
Uuden aktiivisen vastarintaliikkeen "perustava kokous" pidettiin Ostrobotnian kassahuoneessa 20. päivänä marraskuuta. Kokouksessa olivat tiettävästi edustettuina kaikki silloiset ylioppilaskunnat ja Teknillisen Korkeakoulun edustaja. Kassahuoneen kokouksen suuri merkitys oli siinä, että se liitti yhteen useimmat siihen saakka omin päin ja erilleen toimineet ryhmät.
Kokouksessa syntyneessä "Keskuskomiteassa" olivat molempien kieliryhmien ja kaikkien maakuntien lisäksi edustettuina sekä ruotsalainen että vanha- ja nuorsuomalainen puolue. Sopu oli alusta alkaen hyvä. Kun isänmaa oli vaarassa erimielisyydet saivat unohtua.
Suomen täydellinen irrottaminen Venäjästä todettiin ainoaksi keinoksi, millä kansakunnan olemassaolo voitiin pelastaa.
Avun etsimistä Saksasta kannatettiin miltei yksimielisesti.Kassahuonekokouksen eräänä välittömänä käytännön seurauksena oli yhteydenotto saksalaisiin. Tavoitteena oli sotilaskoulutuksen hankkiminen suomalaiselle vapaaehtoisjoukolle.
Jääkäripataljoona 27:n historian kirjoittaja professori Matti Lauerma päättää teoksensa lausumalla:
"Nuorekkaan rohkean, uhrivalmiin idealismin purkauksena jääkäriliike on ilmiö, jolle on ilmeisen turha etsiä Suomen historiasta tasavertaista vastinetta."
KASSAHUONEEN JÄÄKÄRIESINEISTÖÄ
Neljä muotokuvaa
PPO:n kuraattori maisteri Väinö Kokko, kassahuoneen kokouksen puheenjohtaja
Maisteri Kai Donner, PPO:n edustaja kassahuonekokouksessa ja Keskuskomiteassa Saksalaisten kanssa neuvotellut fil.tri Herman Gummerus
Vuoden 1917 aktivistien keskeinen toimija Eimo E. Kaila
Taiteilija Elias Ilkan 6-osainen pronssirelieti 25.2.1941
Ostrobotnian kokous · Merenkurkun ylitys · Lockstedtin leirillä · Simon kahakka · Jääkäreitä maailmansodassa · Toukokuun paraati 1918
Kalervo Kallion muistolaatat (suom. ja ruots.) vuodelta 1958
Professori, jääkärikapteeni Lauri Leppäsen Pienoisjääkäripatsas
