Jääkärit Talvisodassa

talvisota4Talvisodan alkaessa oli elossa 1282 jääkäriä. Sotaan osallistui sotilastehtävissä 730 Jääkäripataljoona 27:n miestä, heistä 494 rintamatehtävissä. Jääkäreiden keski-ikä oli lähes 50 vuotta. Monet jääkärit olivat olleet parikymmentä vuotta siviilielämässä. Suuri etu jääkäreillä oli heidän sotakokemuksensa. Tällä oli suuri psykologinen vaikutus, kun he johtivat miehiä, jotka eivät olleet kokeneet taistelukentän järkytyksiä. Heidän kokemuksensa loi luottamusta alaisiin.

Sotamarsalkka C.G. Mannerheim nimitettiin jälleen ylipäälliköksi. Lähes kaikki hänen lähimmät upseerinsa päämajassa olivat jääkäreitä. Yleisesikunnan päällikkönä ja samalla päämajan esikuntapäällikkönä oli miltei koko sodan ajan kenraaliluutnantti Lennart Oesch.

Ylimmät komentajatehtävät olivat jääkäreiden miehittämiä. Kannaksen Armeijan komentajana oli pääosan sodasta kenraaliluutnantti Hugo Österman ja sodan lopulla kenraaliluutnantti Erik Heinrichs. Kaikkien neljän armeijakunnan komentajina olivat jääkäriupseerit. He olivat eri vaiheissa kenraaliluutnantti Harald Öhquist sekä kenraalimajurit Erik Heinrichs, Juho Heiskanen, Woldemar Hägglund, Paavo Talvela ja Taavetti Laatikainen. Sodan alussa maavoimissa oli kymmenen divisioonaa, joiden kaikkien komentajat olivat jääkäreitä, yksi kenraalimajuri ja yhdeksän everstiä. Myös kaikki kuusi muuta sotatoimiyhtymää olivat jääkärien johdossa.

 Lähes kaikki rykmentinkomentajat olivat jääkäreitä. Yhteensä 36 jääkäriupseeria ehti toimia talvisodan aikana tässä tehtävässä. Pataljoonan ja patteristonkomentajina toimi 83 jääkäriä, mikä oli lähes puolet komentajien kokonaismäärästä. Näissä tehtävissä oli yhä enemmän nuorempia kadettiupseereita. Komppanianpäällikkönä oli vielä 65 jääkäriä, vaikka he olivat etulinjan päälliköiksi jo iäkkäitä. Lisäksi 118 jääkäriupseeria ja -aliupseeria oli muissa taistelujoukkojen tehtävissä. 

Eräät komentajatehtävissä olleet jääkärit saivat sodan aikana mainetta poikkeuksellisen menestyksellisten sotatoimien johdosta. Eversti Paavo Talvela saavutti osastollaan talvisodan ensimmäisen hyvin tärkeän voiton Tolvajärvellä. Eversti Hjalmar Siilasvuo jatkoi voittojen sarjaa Suomussalmella, Raatteen tiellä ja Kuhmossa. Kenraalimajuri Woldemar Hägglund johti mottisotaa Laatokan pohjoispuolella. Monet jääkäriupseerit menestyivät erinomaisesti komentaja- ja päällikkötehtävissä painopistealueella Karjalan kannaksella. Useat jääkärialiupseerit kunnostautuivat niin, että heidät ylennettiin myöhemmin upseerin arvoihin. 

Sodan uhreina kaatui tai kuoli 18 ja haavoittui samoin 18 jääkäriä. Korkein talvisodassa kaatunut suomalainen upseeri, rykmentinkomentajana toiminut eversti Väinö Polttila, oli jääkäri.

Talvisodassa jääkärit olivat täysin ratkaisevassa asemassa. Sotaa voidaan pitää jääkärikenraalien ja -everstien sotana. Koko Suomen armeijan poikkeuksellisen menestyksellisen taistelun perustana oli joukkojen peräänantamattoman taistelutahdon lisäksi suureksi osaksi jääkäreiden vastuulla ollut puolustusvoimien kehittämistyö sekä henkilökunnan ja asevelvollisten tehokas koulutus. Jääkärien elämäntyön täyttymys oli johtaa koko kansakunnan puolustusvoimia taistelussa kansamme olemassaolon puolesta. 

Talvisota oli toinen Suomen itsenäisyystaistelu. Sodan lopputulos takasi Suomelle paikan Euroopan vapaiden kansojen joukossa.
hjalmar siilasvuoharald ohquist erik heinrichs2
paavo talvela

Etsi

Ajankohtaista

Vaasan juhlallisuudet 23.-25.2.2018

katso Vaasan kaupungin tiedote tulevista Vaasan juhlallisuuksista tästä

Laulu vapaudelle konsertti 4.11.2017 klo 13.00

Helsingin kaupungintalolla lue lisää tästä

Ryhmämatka Liepajaan 12.-15.2.2018

Vihdin Liikenteen ryhmämatkan tiedot tässä

Perinneyhdistyksen toimintasuunnitelma- ja vaalikokous

pidetään lauantaina 18.11.2017 klo 13.00

Töölöntorinkatu 2 B auditoriossa 1.krs, Helsingissä.

 

Lue kutsu tästä

Seuraavat tapahtumat

Ei tapahtumia

Tekstin koko

Decrease font size Default font size Increase font size

Jaa sivu

Submit to DiggSubmit to FacebookSubmit to Google PlusSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn