Jääkärit Talvisodassa

talvisota4Talvisodan alkaessa oli elossa 1282 jääkäriä. Sotaan osallistui sotilastehtävissä 730 Jääkäripataljoona 27:n miestä, heistä 494 rintamatehtävissä. Jääkäreiden keski-ikä oli lähes 50 vuotta. Monet jääkärit olivat olleet parikymmentä vuotta siviilielämässä. Suuri etu jääkäreillä oli heidän sotakokemuksensa. Tällä oli suuri psykologinen vaikutus, kun he johtivat miehiä, jotka eivät olleet kokeneet taistelukentän järkytyksiä. Heidän kokemuksensa loi luottamusta alaisiin.

Sotamarsalkka C.G. Mannerheim nimitettiin jälleen ylipäälliköksi. Lähes kaikki hänen lähimmät upseerinsa päämajassa olivat jääkäreitä. Yleisesikunnan päällikkönä ja samalla päämajan esikuntapäällikkönä oli miltei koko sodan ajan kenraaliluutnantti Lennart Oesch.

Ylimmät komentajatehtävät olivat jääkäreiden miehittämiä. Kannaksen Armeijan komentajana oli pääosan sodasta kenraaliluutnantti Hugo Österman ja sodan lopulla kenraaliluutnantti Erik Heinrichs. Kaikkien neljän armeijakunnan komentajina olivat jääkäriupseerit. He olivat eri vaiheissa kenraaliluutnantti Harald Öhquist sekä kenraalimajurit Erik Heinrichs, Juho Heiskanen, Woldemar Hägglund, Paavo Talvela ja Taavetti Laatikainen. Sodan alussa maavoimissa oli kymmenen divisioonaa, joiden kaikkien komentajat olivat jääkäreitä, yksi kenraalimajuri ja yhdeksän everstiä. Myös kaikki kuusi muuta sotatoimiyhtymää olivat jääkärien johdossa.

 Lähes kaikki rykmentinkomentajat olivat jääkäreitä. Yhteensä 36 jääkäriupseeria ehti toimia talvisodan aikana tässä tehtävässä. Pataljoonan ja patteristonkomentajina toimi 83 jääkäriä, mikä oli lähes puolet komentajien kokonaismäärästä. Näissä tehtävissä oli yhä enemmän nuorempia kadettiupseereita. Komppanianpäällikkönä oli vielä 65 jääkäriä, vaikka he olivat etulinjan päälliköiksi jo iäkkäitä. Lisäksi 118 jääkäriupseeria ja -aliupseeria oli muissa taistelujoukkojen tehtävissä. 

Eräät komentajatehtävissä olleet jääkärit saivat sodan aikana mainetta poikkeuksellisen menestyksellisten sotatoimien johdosta. Eversti Paavo Talvela saavutti osastollaan talvisodan ensimmäisen hyvin tärkeän voiton Tolvajärvellä. Eversti Hjalmar Siilasvuo jatkoi voittojen sarjaa Suomussalmella, Raatteen tiellä ja Kuhmossa. Kenraalimajuri Woldemar Hägglund johti mottisotaa Laatokan pohjoispuolella. Monet jääkäriupseerit menestyivät erinomaisesti komentaja- ja päällikkötehtävissä painopistealueella Karjalan kannaksella. Useat jääkärialiupseerit kunnostautuivat niin, että heidät ylennettiin myöhemmin upseerin arvoihin. 

Sodan uhreina kaatui tai kuoli 18 ja haavoittui samoin 18 jääkäriä. Korkein talvisodassa kaatunut suomalainen upseeri, rykmentinkomentajana toiminut eversti Väinö Polttila, oli jääkäri.

Talvisodassa jääkärit olivat täysin ratkaisevassa asemassa. Sotaa voidaan pitää jääkärikenraalien ja -everstien sotana. Koko Suomen armeijan poikkeuksellisen menestyksellisen taistelun perustana oli joukkojen peräänantamattoman taistelutahdon lisäksi suureksi osaksi jääkäreiden vastuulla ollut puolustusvoimien kehittämistyö sekä henkilökunnan ja asevelvollisten tehokas koulutus. Jääkärien elämäntyön täyttymys oli johtaa koko kansakunnan puolustusvoimia taistelussa kansamme olemassaolon puolesta. 

Talvisota oli toinen Suomen itsenäisyystaistelu. Sodan lopputulos takasi Suomelle paikan Euroopan vapaiden kansojen joukossa.
hjalmar siilasvuoharald ohquist erik heinrichs2
paavo talvela

Etsi

Ajankohtaista

Jääkäripäivä Turussa

 Jääkäripäivää vietettiin Turussa 25.2.2017

 

Lue lisää...
Vuosikokous 11.3.2017

Perinneyhdistyksen vuosikokous pidettiin Forum Marinumissa 11.3.2017,

jossa käsiteltiin sääntöjen määräämäät vuosikokousasiat sekä

kutsuttiin Perinneyhdistyksen kunniajäseniksi Ilkka Halonen, Henrik Lagus ja Erkki Pekki.

Vuosikertomuksen vuodelta 2016 voit lukea tästä

Jääkäriseminaari 4.2.2017 Oulussa

Perinneyhdistyksen Oulun osasto järjestää seminaarin

"Jääkäritielle lähtijöitä" 4.2.2017 klo 12.00 - 17.00.

Katso lisää tästä

Mannerheimin syntymän 150v-juhlakonsertti

Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 150 vuotta Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymästä. Mannerheimin muistoa vaalivat yhteisöt järjestävät keskiviikkona 15.2.2017 klo 19.00 alkaen Finlandia-talolla konsertin. 

Lue lisää...

Seuraavat tapahtumat

Tekstin koko

Decrease font size Default font size Increase font size

Jaa sivu

Submit to DiggSubmit to FacebookSubmit to Google PlusSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn