Jatkosota 1941–1944

hyokkaysvaiheMaaliskuusta 1940 kesäkuuhun 1941 kestäneen niin kutsutun välirauhan aikana Suomen ja Saksan suhteet vähitellen lämpenivät. Maiden kesken käytiin kevättalvella ja keväällä 1941 neuvotteluja mahdollisen Neuvostoliiton vastaisen sodan varalle. Näissä neuvotteluissa oli kenraaliluutnantti Erik Heinrichsillä keskeinen asema. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941. Suomi julistautui puolueettomaksi. Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomen aluetta ja kesäkuun 25. päivänä Suomi katsoi olevansa jälleen sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Jatkosota oli alkanut. 

Suomen armeijalla oli aluksi puolustustehtävä. Suomen sodanpäämääräksi muodostui puolustusvaiheen jälkeen talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin valtaus ja puolustukselle edullisten kannasten haltuun otto. Suomalaisten joukkojen hyökkäys alkoi Laatokan pohjoispuolella 10.7. ja Karjalan kannaksella kolme viikkoa myöhemmin. Sotatoimet Kajaanin tasan pohjoispuolella ja koko Lapin alueella olivat saksalaisten vastuulla. 

Hyökkäystä jatkettiin Karjalan kannaksella pääpiirtein vanhalle rajalle, Aunuksen kannaksella Syvärin yli ja pohjoisempana Maaselän kannakselle. Leningradia vastaan ei hyökätty. Hyökkäyssotatoimet pysäytettiin 6.12.1941, kun suunnitellut tavoitteet oli saavutettu. Alkoi asemasota, jonka aikana käytiin paikallisia taisteluja. 
jaakarijouko kesalla_1941
Kesäkuun 9. päivänä 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella. Se johti seuraavana päivänä läpimurtoon. Suomalaiset joukot siirtyivät taistellen kolmessa viikossa taempiin asemiin. Neuvostoliiton suurhyökkäys pysäytettiin kesä-heinäkuun vaihteessa Talin–Ihantalan suurtaistelussa ja sen jälkeen Vuosalmella ja Viipurinlahdella. Ihantalassa kaatui elokuun 1944 alussa viimeinen sodissamme kaatunut jääkäri, kenraalimajuri Einar Vihma.

Suomalaiset vetäytyivät myös Aunuksen ja Maaselän kannaksilta. Viimeisen suuren voiton suomalaiset saavuttivat elokuussa, kun kenraalimajuri Erkki Raappanan johtamat joukot löivät vihollisen Ilomantsin korpitaisteluissa.

Aselevon astuessa voimaan 4.9.1944 tilanne oli kaikilla rintamilla suomalaisten hallinnassa. Suomen armeija oli edelleen täysin taistelukykyinen. Tärkeintä oli, että maamme itsenäisyys säilyi suomalaisten sotilaiden peräänantamattomuuden ansiosta.

Etsi

Ajankohtaista

Vaasan juhlallisuudet 23.-25.2.2018

katso Vaasan kaupungin tiedote tulevista Vaasan juhlallisuuksista tästä

Laulu vapaudelle konsertti 4.11.2017 klo 13.00

Helsingin kaupungintalolla lue lisää tästä

Ryhmämatka Liepajaan 12.-15.2.2018

Vihdin Liikenteen ryhmämatkan tiedot tässä

Perinneyhdistyksen toimintasuunnitelma- ja vaalikokous

pidetään lauantaina 18.11.2017 klo 13.00

Töölöntorinkatu 2 B auditoriossa 1.krs, Helsingissä.

 

Lue kutsu tästä

Seuraavat tapahtumat

Ei tapahtumia

Tekstin koko

Decrease font size Default font size Increase font size

Jaa sivu

Submit to DiggSubmit to FacebookSubmit to Google PlusSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn