Puolutusvoimien kouluttajina

taavett laatikainenJääkärien ratkaiseva työ itsenäisen Suomen armeijan varusmiesten ja kantahenkilökunnan kouluttajina jatkui vapaussodan jälkeen. Erityisesti reserviupseerien koulutus oli jääkäreiden varassa. Reserviupseerikoulutuksen vakiinnuttua sen 1. kurssin johtajana oli Haminassa 1.3.1920 lähtien jääkärikapteeni Kosti Sundberg. Tämän jälkeen oli Reserviupseerikoulun johto 13 vuotta jääkäreiden hallussa. Johtajina olivat everstiluutnantit Taavetti Laatikainen ja Auno Kaila sekä eversti Viljo Kauppila. Ennen talvisotaa ehdittiin kouluttaa noin 15 000 reserviupseeria. Jääkäreiden koulutustyön tulokset näkyivät suomalaisen reserviupseeriston loistavana panoksena talvi- ja jatkosodassa.

Tammikuussa 1919 toimintansa aloittaneen Kadettikoulun opettajakunnassa oli aluksi lähinnä vanhoja Haminan kadettikoulun käyneitä upseereita. Kadettikomppanian päälliköinä oli kuitenkin jääkäreitä, esimerkiksi majuri Ruben Lagus. Ensimmäisenä jääkäriupseerina Kadettikoulun johtajana oli everstiluutnantti Heikki Nurmio vuodesta 1925 lähtien. Häntä seurasi eversti Taavetti Laatikainen. Eversti Into Salmio oli viimeinen Kadettikoulun johtajana toiminut jääkäriupseeri.

Vuonna 1924 toimintansa aloittanut Sotakorkeakoulu oli jääkäreiden johdossa. Sotakorkeakoulun tavoitteet ja opetussuunnitelman laati vuonna 1921 Ranskan sotakorkeakoulusta valmistunut majuri Armas-Eino Martola. Ensimmäisenä johtajana oli Venäjällä koulutuksensa saanut tykistöspesialisti eversti Vilho Petter Nenonen. Seuraavat johtajat olivat sotavuosiin asti jääkäreitä. 

Sotilasopetuslaitosten merkitys oli erittäin suuri suomalaisen sotataidon kehittämisessä. Jääkärit olivat keskeisesti mukana tässä kehittämistyössä, jonka seurauksena syntyi suomalaisiin oloihin soveltuva taktiikka ja taistelutekniikka. Opetusmenetelmissä otettiin 1920-luvun puolesta välistä lähtien yhä enemmän huomioon psykologiset ja pedagogiset näkökohdat.
krh opetusoppitunti
Puolustusvoimien palveluksessa olleiden jääkärialiupseerien määrä väheni vapaussodan jälkeen nopeasti. Pienestä lukumäärästään huolimatta jääkärivääpelit olivat 1920- ja 1930-luvuilla merkittävä henkilöstöryhmä. He olivat nuorten upseerien neuvonantajia ja nuorempien aliupseerien esikuvia.

Etsi

Ajankohtaista

Jääkärikanslia kesän kiinni

Jääkärikanslia on kesälomalla 16.6. - 4.8.2017.

 

Kiireettömiä sähköposteja voi lähettää ja niitä luetaan satunnaisesti kesän aikana.

 

Hyvää kesää :)

Jääkäripäivä Turussa

 Jääkäripäivää vietettiin Turussa 25.2.2017

 

Lue lisää...
Vuosikokous 11.3.2017

Perinneyhdistyksen vuosikokous pidettiin Forum Marinumissa 11.3.2017,

jossa käsiteltiin sääntöjen määräämäät vuosikokousasiat sekä

kutsuttiin Perinneyhdistyksen kunniajäseniksi Ilkka Halonen, Henrik Lagus ja Erkki Pekki.

Vuosikertomuksen vuodelta 2016 voit lukea tästä

Jääkäriseminaari 4.2.2017 Oulussa

Perinneyhdistyksen Oulun osasto järjestää seminaarin

"Jääkäritielle lähtijöitä" 4.2.2017 klo 12.00 - 17.00.

Katso lisää tästä

Seuraavat tapahtumat

Tekstin koko

Decrease font size Default font size Increase font size

Jaa sivu

Submit to DiggSubmit to FacebookSubmit to Google PlusSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn