Jääkärit Puolutusvoimien kehittäjänä

oppitunti1Vapaussodan jälkeisinä vuosina puolustusvoimat siirtyivät yhä enemmän jääkärijohtoiseksi. Kenraalimajuri Aarne Sihvo nimitettiin sotaväen päälliköksi vuonna 1926. Yleisesikunnan päällikön paikalla oli ensimmäisenä jääkärinä eversti Erik Heinrichs vuosina 1925–1926, kenraalimajuri Martti Wallenius vuosina 1925–1930 ja kenraaliluutnantti Lennart Oesch vuosina 1930–1940.

Maavoimien rauhan ajan joukoista 2. ja 3. Divisioona siirtyivät vuonna 1925 ja 1. Divisioona vuonna 1929 jääkäreiden johtoon. Joukko- osastojen komentajat olivat suureksi osaksi jääkäriupseereita. Suojeluskuntajärjestö oli tasavallan presidentin alainen ja kuului sotaväen tavoin valtakunnan puolustusvoimiin.

Suojeluskunnat siirtyivät jääkärien johtoon vuonna 1921, jolloin suojeluskuntain päälliköksi nimitettiin silloinen everstiluutnantti Lauri Malmberg. Hän oli tässä tehtävässä syksyyn 1944 asti, jolloin järjestö lakkautettiin valvontakomission määräyksestä. Hänen kaikki esikuntapäällikkönsä olivat jääkäreitä. Suojeluskuntajärjestössä oli vakinaisessa palveluksessa samanaikaisesti enimmillään yli 100 ja vielä vuoden 1939 alussa 85 jääkäriä. Sadat siviiliammattiinsa palanneet jääkärit toimivat aktiivisesti suojeluskunnissa paikallispäällikköinä ja kouluttajina

Puolustusministeriössä oli useita jääkäreitä tärkeissä tehtävissä. Sotaministeriössä jo vuodesta 1918 lähtien luutnanttina palvellut Oiva Olenius nimitettiin keskusosaston päälliköksi ja samalla kansliapäälliköksi everstiluutnanttina vuonna 1926 ja puolustusministeriön kansliapäälliköksi vuonna 1938. Hän oli tässä tehtävässä vuoteen 1955 asti, jolloin hän siirtyi eläkkeelle jalkaväenkenraalina. 

Sisäasiainministeriön alaisen rajavartiolaitoksen kehittämisessä ja eritasoisissa tehtävissä oli runsaasti jääkäriupseereita ja -aliupseereita. Vuonna 1935 rajavartiolaitoksen päälliköksi nimitettiin eversti Viljo Tuompo. Hän oli tässä tehtävässä vuoteen 1945 asti, joskin hän toimi jatkosodan aikana komentoesikunnan päällikkönä.
 
Jääkäreillä oli tärkeä osa vuosina 1923–26 toimineessa puolustusrevisionissa. Komitea teki yksityiskohtaiset ja monessa suhteessa kaukonäköiset esitykset puolustusvoimien kehittämiseksi. Komitean puheenjohtajana oli jääkäri, rehtori Eirik Hornborg ja kahdeksasta jäsenestä kolme oli jääkäreitä. 

Jääkäreiden merkitys puolustusvoimien kehittämisessä oli ratkaiseva läpi koko puolustusvoimien. Vuoden 1939 alussa 58 everstistä 40 oli jääkäriä. Jääkärikapteeneilla oli merkittävä osa käytännön johtamistoiminnassa ja sen kehittämisessä. Heitä oli vuoden 1939 alussa palveluksessa 124 monissa eri tehtävissä. Kyseisenä vuonna oli palveluksessa yhteensä 385 jääkäriä. Heistä 14 oli kenraaleja.
suojeluskunta1lauri malmberg
oiva olenius2t

Etsi

Ajankohtaista

Vaasan juhlallisuudet 23.-25.2.2018

katso Vaasan kaupungin tiedote tulevista Vaasan juhlallisuuksista tästä

Laulu vapaudelle konsertti 4.11.2017 klo 13.00

Helsingin kaupungintalolla lue lisää tästä

Ryhmämatka Liepajaan 12.-15.2.2018

Vihdin Liikenteen ryhmämatkan tiedot tässä

Perinneyhdistyksen toimintasuunnitelma- ja vaalikokous

pidetään lauantaina 18.11.2017 klo 13.00

Töölöntorinkatu 2 B auditoriossa 1.krs, Helsingissä.

 

Lue kutsu tästä

Seuraavat tapahtumat

Ei tapahtumia

Tekstin koko

Decrease font size Default font size Increase font size

Jaa sivu

Submit to DiggSubmit to FacebookSubmit to Google PlusSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn